Ilma on meille kaikille hyvin tuttu asia! Olemme altistuneet sille syntymästä lähtien, ja sen läsnäolo on kaikkialla: maaseututeiden raikas ilma, puistokävelyn kostea ilma, autojen kuivat, hiukkasmaiset pakokaasut vilkkailla kaduilla, kemiantehtaista kumpuava musta savusumu ja työpajoissa tärinän mukana nouseva ja laskeva pöly.
Hengittämämme ilma liittyy läheisesti terveyteemme. Puhtaassa, raikkaassa ilmassa oleminen saa meidät tuntemaan olonsa mukavaksi; Vaikka ympäristössä on pölyä ja savusumua, se ei vain vaikuta negatiivisesti mielialaamme, vaan se voi myös vahingoittaa nenäkäytäviä, kurkkua ja muita elimiämme, mikä saattaa ajan mittaan johtaa vakaviin sairauksiin!
01 Ilmanlaadun arviointi
Ilma on meille niin tärkeä, joten miten arvioimme ilmanlaadun? Tänään tutustutaan uuteen termiin: AQI (Air Quality Index). Tietenkin olet luultavasti jo tutustunut tähän termiin; Kun avaat puhelimesi sääsovelluksen, näet usein kuvauksia, kuten "erinomainen" tai "hyvä" ilmanlaatu.
Ilmanlaatuindeksi (AQI) on päivittäistä ilmanlaatua kuvaava parametri, joka kuvaa ilman puhtauden tai saastumisen astetta ja sen vaikutusta terveyteen.
Mitkä ovat AQI-arviointistandardit?
AQI on valtion maaliskuussa 2012 julkaisema uusi ilmanlaadun arviointistandardi. Se seuraa kuutta epäpuhtautta: rikkidioksidia, typpidioksidia, PM10-, PM2,5-, hiilimonoksidia ja otsonia. Tiedot päivitetään tunnin välein. AQI esittelee nämä kuusi epäpuhtautta käyttämällä yhtenäistä arviointistandardia.
Miten AQI lasketaan ja arvioidaan?
Perustuu eri epäpuhtauksien porrastettuihin pitoisuusrajoihin (AQI-pitoisuusrajat viittaavat GB3095-2012, API-pitoisuusrajat GB3095-1996), mitattujen pienhiukkasten (PM2.5), hengitettävien hiukkasten (PM10), rikkidioksidin (SO2), hiilidioksidin (monootso3), typen oksidien (NOxO3) pitoisuuksiin. (CO) lasketaan ilmanlaadun alaindeksit (IAQI) kullekin epäpuhtaudelle (PM2,5 ja PM10 ovat 24 tunnin keskimääräisiä pitoisuuksia).
AQI:ksi valitaan korkein IAQI-arvo eri saasteista. Kun AQI on suurempi kuin 50, saaste, jolla on korkein IAQI, määritellään ensisijaiseksi saasteeksi.
AQI-luokitusstandardien perusteella määritetään ilmanlaadun taso, luokka ja vastaava väri sekä terveysvaikutukset ja suositellut toimenpiteet.
AQI-luokitusstandardit
1. Ilmanlaatutaso 1: ilmansaasteindeksi 0-50
Ilmanlaatu on erinomainen; kaikki ryhmät voivat osallistua normaaliin toimintaan.
2. Ilmanlaatutaso 2: Saasteindeksi (PI) 51-100
Ilmanlaatua pidetään hyvänä. On suositeltavaa, että hyvin pieni määrä poikkeuksellisen herkkiä henkilöitä vähentää ulkoilua.
3. Ilmanlaadun taso 3: Saasteindeksi (PI) 101-150
Ilmanlaatua pidetään lievästi saastuneena. On suositeltavaa, että lapset, vanhukset ja sydän- tai hengityselinsairauksista kärsivät henkilöt vähentävät pitkäkestoista, korkean intensiteetin{1}}ulkoilua.
4. Ilmanlaadun taso 4: Saasteindeksi (PI) 151-200
Ilmanlaatua pidetään kohtalaisen saastuneena. On suositeltavaa, että sairaita henkilöitä välttelevät pitkäkestoista, korkean intensiteetin{1}}ulkoilua. Yleisön tulisi vähentää ulkoilua maltillisesti.
5. Ilmanlaatutaso 5: Saasteindeksi (PI) 201-300
Ilmanlaatua pidetään erittäin saastuneena. On suositeltavaa, että lapset, vanhukset ja sydän- tai keuhkosairautta sairastavat henkilöt jäävät sisätiloihin ja lopettavat ulkoilun. Yleisön tulisi vähentää ulkoilua.
6. Ilmanlaatutaso 6: Saasteindeksi (PI) yli 300
Ilmanlaatu on tasolla kuusi, mikä viittaa vakavaan saastumiseen. On suositeltavaa, että lapset, vanhukset ja potilaat pysyisivät sisätiloissa välttääkseen fyysistä rasitusta, ja suuren yleisön tulisi välttää ulkoilua.
02 ilmansaasteiden lähteet
Ilmansaasteet ovat peräisin sekä luonnollisista että ihmisen aiheuttamista lähteistä. Luonnolliset lähteet ovat merkityksettömiä niiden alhaisen esiintymistodennäköisyyden vuoksi; päälähde on antropogeeninen. Ihmisperäiset lähteet tulevat pääasiassa kahdelta alueelta: teollisesta tuotannosta ja kuljetuksista. Teollisella tuotannolla on suurin vaikutus; kaupunkien teollisuusalueiden lähistöllä asuvat varmasti tietävät tämän – jyrkät savupiiput, joista tulee savua päivällä ja yöllä. Kuljetusten vaikutus ilmanlaatuun riippuu paikallisesta viherrytyksestä ja säästä. Viherryttäminen ja sateet voivat lieventää useimpia saasteita, ja ajoneuvojen päästöjä säännellään nyt tiukasti.
(1) Teollisuustuotanto: Teollisuustuotanto on merkittävä ilmansaasteiden lähde. Teollinen tuotanto vapauttaa ilmakehään monenlaisia saasteita, kuten hiukkasia, rikin oksideja, typen oksideja, orgaanisia yhdisteitä, halogenideja ja hiiliyhdisteitä. Jotkut ovat hiukkasia, kun taas toiset ovat kaasuja. Merkittävimmät vaikutukset tulevat kemiallisten tuotteiden valmistajilta, kuten torjunta-aineiden tuottajilta, joiden tuotteet ovat erittäin myrkyllisiä ja jotkut ovat syttyviä ja räjähdysherkkiä. Olen ollut tällaisilla teollisuusalueilla muutaman kerran, ja tuntui kuin astuisi sisään kaasukammioon-voimakas, pistävä haju iski.
(2) Kuljetus: Pääasiassa ajoneuvon pakokaasu. Koska käytössä on suuri määrä autoja, joukkoliikenteen valitseminen voi vähentää päästöjä merkittävästi. Junat, lentokoneet ja laivat eivät juuri vaikuta maan ilmanlaatuun. Esimerkiksi useimmat junat (suurnopeusjunat{4}}) ovat nyt sähköistettyjä, eivätkä ne tuota pakokaasuja. Kaupungeissa autoja on paljon ja ne ovat keskittyneet, ja niiden päästöt ovat suuri ilmansaasteiden lähde, pääasiassa hiilimonoksidi, rikkidioksidi ja typen oksidit.
Lisäksi jätevedenpuhdistamot eivät yleensä aiheuta visuaalista tai aistinvaraista saastumista, ja laitosalueella tai sen ulkopuolella on yleensä vähän hajua. Voimakkaat hajut tulevat yleensä jäteasemilta ja kaatopaikoilta. Tuulisina päivinä, varsinkin kun tuuli puhaltaa kohti asuinalueita, haju on sietämätön, kun avaat ikkunat yöllä. Yritä siis pysyä poissa kaatopaikoista. Yritä myös välttää kaupunkien raskasta teollisuusaluetta, äläkä työskentele pölyisissä ja savuisissa ympäristöissä pitkiä aikoja!